PARIT RÄPSYT

Heippa!

Mä sain vihdoin ja viimein hankittua jotakin, mistä olen haaveillut jo pitkään, nimittäin kameran. Valitin jo talvella täällä blogin puolella siitä, kuinka paljon haluaisin vaihtaa vanhan kamerani johonkin uudempaan malliin, ehkäpä kokonaan uuteen merkkiinkin.

Olen monta kertaa lainannut mun kaverin Canonin järkkäriä ja suurinosa blogin kuvista onkin sillä otettuja. Kameran helppokäyttöisyyteen ihastuneena päätin, että tuo samainen EOS 600D -malli on se, joka tulee myös multa seuraavan kameran mallina löytymään.

Vaikka mä tiesin, ettei mun vanhemmat tulisi mulle uutta kameraa ostamaan koska "kyllähän toi sun Nikon toimii", kiersin silti kaikenmaailman nettihuutokaupat läpi kissojen ja koirien kanssa etsiessä tuota tiettyä kameramallia, kunnes vihdoin ja viimen löysin sen just mulle sopivan yksilön, joka ei kuitenkaan sijainnut maapallon toisella puolella. 

Ette tiedäkkään, kuinka ylpeä oon, kun sain kerättyä rahat sillä oon tosi huono säästämään mihinkään. Mulla on säästöpurkkina vaan koristeltu Ben&Jerry's purnukka, joten sieltä on aina ollut tosi helppo napata pari euroa suklaalevyyn himon iskiessä, mutta onneksi pidin nyt pääni! ♥

Heti kun olin saanut tän kameran kotiutettua, sitä piti päästä testailemaan - nyt oon käynyt ottamassa testikuvia ympäri kylää jo kolmen päivän ajan, koska en saa vaan tarpeekseni tästä. Oon rakastunut tähän helppokäyttöisyyteen, kääntyvään näyttöön (se kuulkaas helpottaa aivan järkyttävästi nokkospuskissa kyykkimistä!!) ja kuvien laatuun! Ja eihän näitä kuvia tarvitsisi muokata yhtään kun näistä tulee jo luonnostaan kirkkaita, toisin kuin mun Nikonin kuvista. Apua. Oon vaan niin iloinen nyt tästä, että halusin jakaa tätä teillekkin!

Ja noh, myönnän et mua alkaa pikkuhiljaa jännittää - tai ehkä ennemminkin stressaamaan. Ei se itse lähteminen, se ei tunnu edes ajankohtaselta, mutta se, että milloin saan mun perheen (en selkeesti osaa jättää näitä "missä mun hostperhe kuhnaa" -höpötyksiä pois...). Mullehan sanottiin jo aiemmin, että heinäkuun loppuun mennessä pitäis olla sijoitettu, mutta nyt on jo 21. heinäkuuta? Eka virallinen lähtökin on jo neljän, siis neljän, päivän päästä. 

Jotenkin kuitekin lohduttaa, etten oo yksin tää vaihtariorpo, meitä on erilaisissa wappiryhmissä ihan hirveesti vielä plus sitten nää Cetusan muut oppilaat, jotka tulee vaikkapa Ecuadorista tai Ruotsista.

Eikä tässä nyt loppujenlopuksi edes auta päivittää Cetusan sivuja ja sähköpostia viittäkymmentäkuutta kertaa per päivä, pitäisi vaan etsiä jostain säkillinen kärsivällisyyttä. Mutta kyllä mä nyt jostain sitä revin kun ei oo muutakaan vaihtoehtoa kun odottaa, itseppä olen tähän leikkiin ryhtynyt. 

MATKALAUKKU

Moikka!
Tää postaus on varmasti koko blogihistorian turhin höpötys, mutta mun on vaan ihan pakko tulla hehkuttamaan tätä uutta ihanuutta (ja välttämään turha blogihiljaisuus)!
Näin tän namun, kirkkaanpinkin matkalaukun ensimmäistä kertaa Clas Ohlsonilla varmaan jo toukokuussa ja voi pojat, se oli rakkautta ensisilmäyksellä. ♥
Ajattelin eka että tää on jopa liian iso matkalaukku, mutta loppujenlopuksi tää taitaa olla yksi pienimmistä, millä vaihtari lähtee liikkeelle. Tän mitat yhteenlaskettuina on meinaan 143cm ja maksimi sais olla ymmärtääkseni 158cm. Ehkä ne puuttuvat viisitoista senttiä ei nyt niin pahasti kirpase, kun juteltiin iskän kanssa että paluumatkalle ostan toisen matkalaukun ja pistän sen (ja ei-niin-lempparikamat) tulemaan rahtina Suomeen.
Ja mikä parasta, en tuu etsimään tätä laukkua kolmea tuntia laukkuhihnalta, kun tän pirtsakka väri hohkaa ihan varmasti sieltä! Eikä hintakaan ollut paha, lopullisine alennuksineen pariakymmentä senttiä yli viisikymmentä euroa. En valita!

Ainakin täällä Espoossa säät on tässä lähiaikoina ollut tosi kurjia. Suurinpiirtein joka päivä joku sadekuuro pääse yllättämään tämän tytsyn, onneksi en oo kuin pari kertaa ollut ulkona niiden sattuessa. Toivoisin niin paljon, että olisin jo ensimmäisissä lähdöissä, suuntana joku kiva osavaltio jossa olisi tällä hetkellä lämpöstä enemmän kuin se +15 mitä täällä nyt.
Ja no niin, ei niitä sijoitustietoja vieläkään kuulu. Siellä se mun application edelleen möllöttää Cetusan sivuilla vaikka kuinka yritän päivittää sitä pois. Tulispa ne tiedot jo pian, en jaksaisi enää odotella.

Niin ja hei, aupparit ja vaihtarit (tai kuka tahansa joka on lähtenyt vuodeksi jonnekkin), onko teillä linkata pakkauspostauksia? Olisi ihan superkiva päästä lukasemaan paria sellaista ja saada vähän mielikuvaa siitä, mitä kannattaa pakata! Mä kun en ole aiemmin pakannut kun kahden viikon reissuille, niin tuntuu että oon vähän pulassa.. :D

Mitä ihmettä mä pakkaan?

18

1. Aamupalailua auringossa trampalla! 2. Yritin ruskettua, lopputuloksena on kirkkaanpinkki Kati. 3. Eilinen jäde, sain kinuttua sen äipältä synttärijätskinä joten sopikoot tähän postaukseen. 4. Meidän poppoo matkalla Vantaan Raxiin syömään.. Mun ehdottama kiinalainen ei kelvannut, kun pikkusisko syö sieltä vaan friteerattuja kanoja.. Pöh. 

Nonni, heippa taas!   

Postauksen otsikko, 18, ei tarkoita jäljellä olevien Suomipäivien määrää, vaan niitä vuosia, mitä mä olen täällä tallustelut. Tänään (vai onkohan se jo eilen..) mulla tuli nimittäin vihdoin täyteen se maaginen ikäluku, se mitä ollaan odotettu kolmetoistavuotiaasta lähtien; 18.

Multa kyseltiin tänään niin monia kertoja, miltä nyt tuntuu olla aikuinen. Ja miltä musta tuntuu? Vähän väsyneeltä, rasvaiselta mutta muuten ihan samalta kun 17 -vuotiaanakin. Suurimmasta osasta mun kavereita on jotenkin tosi outoa, ettei mua kiinnosta lähteä baariin roikkumaan vaikka sinne nyt ikäni puolesta pääsisin. Mielummin viettelen kivaa grillausiltaa mun parhaimpien kavereiden kanssa, valvon pitkään ja nukun myöhään. 

1. Otin tänään selkeästi liian vähän kuvia, kun tämä on melkein samanlainen ton ekan kollaasin kuvan kanssa.. Ainakin oli lämpöstä! 2-3. Kävästiin illalla poikien kanssa vielä uimassa, vilponen vesi teki kyllä hyvää tälle kirkkaanpinkille iholle! Toivottavasti punoitus laskisi yön aikana. 4. Taas jädeä.. Jos saisin päällää, mun kesän ruokavalio koostuisi vaan jätskistä ja tuoreista marjoista/hedelmistä/vihanneksista.. Ehkä grillattu kanakin sopisi tohon. Ja Coca-Cola.

Entäs miten mun synttäripäivä sujui? Heräilin siinä kahdentoista kieppeillä auringonpaisteeseen, tekasin itselleni superhyvää aamupalaa ja kiipesin trampalle nauttimaan siitä, ihanasta säästä ja lempparikirjasta. Makoilin siinä auringosta nauttien parikin tuntia, kavereille Wapaten ja uintiseuraa kinuten. Mulla on lähimmälle järvelle 800 metriä, mutta ajatus sinne yksin menemisestä ei houkuttele. Tylsää sellainen, tarviin kaveria hyppelehtimään siellä mun kanssa! 

Neljän kieppeillä huomasin mun käsivarsien alkavan uhkaavasti jo punoittaa, joten päätin kadota sisälle. Kävin suihkussa, rasvailin itseäni ja lähdettiin mun perheen ja poikaystävän kanssa Raxiin, sieltä sitten meille maistelemaan mun leipomaa kakkua ja lopulta kaveriporukalla uimaan. 

Vaikka normaalisti odottaisin huomista +28 asteen lämpötilaa malttamattomana, nyt en odota yhtään. Sain nimittäin Exploriukselta sähköpostia, että mun viisumin ja passin voi nyt hakea sieltä ja jos en hae sitä heti, unohdan sen sinne ja sitten sitä etsitään lähtöpäivänä kissojen ja koirien kanssa... Helteissä kulkeminen farkuilla ja pitkähihaisella ei kamalasti houkuttele, mutta ei myöskään houkuttele palaneen ihon lisäpaistaminen auringossa.. Huokaus. 

Ainiin, pitipä vielä tännekin kertoa, Exploriukselta myös soitettiin mulle toissapäivänä ja kerrottiin, että USAn organisaatio lupailisi hirmuisesti, että kaikki oppilaat olisi sijoitettu heinäkuun loppuun mennessä. Nyt alkaa jo vähän jännittää, tuleeko niitä sijoitustietoja ollenkaan ennen lähtöä, onneksi tässä on nyt kuitenkin aikaa, elokuussa voin alkaa jo panikoida!