18

1. Aamupalailua auringossa trampalla! 2. Yritin ruskettua, lopputuloksena on kirkkaanpinkki Kati. 3. Eilinen jäde, sain kinuttua sen äipältä synttärijätskinä joten sopikoot tähän postaukseen. 4. Meidän poppoo matkalla Vantaan Raxiin syömään.. Mun ehdottama kiinalainen ei kelvannut, kun pikkusisko syö sieltä vaan friteerattuja kanoja.. Pöh. 

Nonni, heippa taas!   

Postauksen otsikko, 18, ei tarkoita jäljellä olevien Suomipäivien määrää, vaan niitä vuosia, mitä mä olen täällä tallustelut. Tänään (vai onkohan se jo eilen..) mulla tuli nimittäin vihdoin täyteen se maaginen ikäluku, se mitä ollaan odotettu kolmetoistavuotiaasta lähtien; 18.

Multa kyseltiin tänään niin monia kertoja, miltä nyt tuntuu olla aikuinen. Ja miltä musta tuntuu? Vähän väsyneeltä, rasvaiselta mutta muuten ihan samalta kun 17 -vuotiaanakin. Suurimmasta osasta mun kavereita on jotenkin tosi outoa, ettei mua kiinnosta lähteä baariin roikkumaan vaikka sinne nyt ikäni puolesta pääsisin. Mielummin viettelen kivaa grillausiltaa mun parhaimpien kavereiden kanssa, valvon pitkään ja nukun myöhään. 

1. Otin tänään selkeästi liian vähän kuvia, kun tämä on melkein samanlainen ton ekan kollaasin kuvan kanssa.. Ainakin oli lämpöstä! 2-3. Kävästiin illalla poikien kanssa vielä uimassa, vilponen vesi teki kyllä hyvää tälle kirkkaanpinkille iholle! Toivottavasti punoitus laskisi yön aikana. 4. Taas jädeä.. Jos saisin päällää, mun kesän ruokavalio koostuisi vaan jätskistä ja tuoreista marjoista/hedelmistä/vihanneksista.. Ehkä grillattu kanakin sopisi tohon. Ja Coca-Cola.

Entäs miten mun synttäripäivä sujui? Heräilin siinä kahdentoista kieppeillä auringonpaisteeseen, tekasin itselleni superhyvää aamupalaa ja kiipesin trampalle nauttimaan siitä, ihanasta säästä ja lempparikirjasta. Makoilin siinä auringosta nauttien parikin tuntia, kavereille Wapaten ja uintiseuraa kinuten. Mulla on lähimmälle järvelle 800 metriä, mutta ajatus sinne yksin menemisestä ei houkuttele. Tylsää sellainen, tarviin kaveria hyppelehtimään siellä mun kanssa! 

Neljän kieppeillä huomasin mun käsivarsien alkavan uhkaavasti jo punoittaa, joten päätin kadota sisälle. Kävin suihkussa, rasvailin itseäni ja lähdettiin mun perheen ja poikaystävän kanssa Raxiin, sieltä sitten meille maistelemaan mun leipomaa kakkua ja lopulta kaveriporukalla uimaan. 

Vaikka normaalisti odottaisin huomista +28 asteen lämpötilaa malttamattomana, nyt en odota yhtään. Sain nimittäin Exploriukselta sähköpostia, että mun viisumin ja passin voi nyt hakea sieltä ja jos en hae sitä heti, unohdan sen sinne ja sitten sitä etsitään lähtöpäivänä kissojen ja koirien kanssa... Helteissä kulkeminen farkuilla ja pitkähihaisella ei kamalasti houkuttele, mutta ei myöskään houkuttele palaneen ihon lisäpaistaminen auringossa.. Huokaus. 

Ainiin, pitipä vielä tännekin kertoa, Exploriukselta myös soitettiin mulle toissapäivänä ja kerrottiin, että USAn organisaatio lupailisi hirmuisesti, että kaikki oppilaat olisi sijoitettu heinäkuun loppuun mennessä. Nyt alkaa jo vähän jännittää, tuleeko niitä sijoitustietoja ollenkaan ennen lähtöä, onneksi tässä on nyt kuitenkin aikaa, elokuussa voin alkaa jo panikoida!