US ARMY AIR SHOW

Käytiin sunnuntaina hostisän ja nuoremman hostveljen kanssa San Franciscosssa katsomassa Yhdysvaltain armeijan lentokoneilmashowta (mulla ei ole mitään käryä mikä tää on suomeksi...). Alunperin meitä piti lähteä koko perhe, mutta vanhempi hostveli alkoi voida tosi huonossti, joten hostäiti jäi sitten hoitelemaan häntä. Kotiin tullessa poika oli kuitenkin jo paljon paremmasssa kunnosssa, mutta hostisä jättäytyi seuraavana päivänä töistä, koska voi huonosti - en sitten yhtään tiedä, mikä vuorokauden kestävä oksennustauti tässä talossa kiersi jokaisen asukkaan mua lukuunottamatta..

Vaikka toi näytös oli kuulemma ei-niin-upea kun aiemmin, mä tykkäsin siitä, varmasti osittain jo senkin takia, etten ole ennen tietääkseni mitään tommoisia nähnyt. Osa noista koneista piti ihan järkyttävää ääntä, jotka karkotti tossa yhdessä kuvasssa näkyvät lokit aika pikavikkelään pois - enkä yhtään ihmettele, kun musta tuntuu että mäkin pomppasin sen pari metriä ilmaan niiden ilmestyessä ensimmäistä kertaa.

En oikein tiedä mitä muuta kertoa, kun tosiaan vaan istuttiin pari tuntia rannalla katellen lentokoneita, jotka meni vähän väliä ympäriämpäri siellä taivaalla ja syötiin peanutbutter&jelly -leipiä, jotka ei kyllä mun makuaistia hivellyt millään tapaa. Oon kyllä täällä ihan umpirakastunut Reese's -peanutbutter cupseihin, mutta leipä, hillo ja se maapähkinävoi ei vaan sovi mun mielestä yhteen.

Oon myös päässynyt täällä huomaamaan, että mitä lähemmäs Thanksgivingiä päästään, sitä enemmän kurpitsaa täällä isketään kaikkialle. Vierastin aiemmin jotkenkin kauheesti ajatusta kurpitsan syömisestä missään muodossa, mutta oon nyt kyllä ihan myyty näihin kurpitsajuttuihin. Oon päässyt maistelemaan pumpkin nachoja, pumpkin pietä ja Starbucksin pumpkin spice lattea ja frappuchinoa. Ja voisin sanoa, että ymmärrän nyt miksi se kurpista on syksyisin niin hehkutettu Jenkkilässä...