Heippa!
Nämä kuvat on otettu itsenäisyyspäivänä, jolloin pakkauduttiin hostperheen kanssa autoon ja ajeltiin noin kahden tunnin päässä sijaitsevaan Muir Woodsiin. Kyseinen paikka on mun mielestä suhteellisen lähellä San Franciscoa, sillä ainakin ajomatkalla mun silmiin osui sumusta pilkottava punainen Golden Gate Bridge.
Nämä kuvat on otettu itsenäisyyspäivänä, jolloin pakkauduttiin hostperheen kanssa autoon ja ajeltiin noin kahden tunnin päässä sijaitsevaan Muir Woodsiin. Kyseinen paikka on mun mielestä suhteellisen lähellä San Franciscoa, sillä ainakin ajomatkalla mun silmiin osui sumusta pilkottava punainen Golden Gate Bridge.
Toi sunnuntai sattui olemaan niitä harvinaisia päiviä, jolloin täällä satoi ja oli oikeasti kylmä. Mä olin jopa aamulla miettinyt, tarvitsenko ollenkaan takkia, mutta onneksi päädyin sen nappaamaan mukaan - nimittäin heti autosta noustua minä, 18 vuotta Suomen talvisssa elänyt, kiskaisin onnellisesti takin vetoketjun kiinni ja vedin hupun päähän sään paljastuessa mullekkin.
Myöskin tuosta samaisesta sadesyystä mun kuvasaldot tuolta päivältä jäi vähän vähäisiksi. Vaikka mun kamera ei olekkaan tehty sokerista, en silti halunnut pilata sitä sadevedellä, jota tuli kyllä ihan kiitettävästi. Toivottavasti me mennään kuitenkin joskus vielä uudelleen tuonne paremmalla säällä, jolloin saisin kans kuvattua tota nättiä luontoa paremmalla onnella ja tulisi varmaan käveltyäkin pidemmälle.
Paluumatkalla pysähdyttiin Muir Beach Overlookille syömään aamulla mukaan pakatut voileivät, mandariinit ja vissyt. Sade oli tuossa vaiheessa jo lakannut mutta meri ja koko paikka oli ihan älyttömän sumuinen - hyvä jos näki eteensä. Onneksi se kylmä tuuli kuitenkin puhalsi sumut aika pian kauemmaksi merelle, jolloin pääsi kans oikeasti näkemään sitä merivettä aallon kohinoiden kuulemisen lisäksi.
Tuolla Muir Beach Overlookilla oli myös joitain toisen maailmansodan aikaisia piiloja, joissa oli aikoinaan jopa asunut jenkkisotilaita, jotka tähyili sieltä merelle japanilaislaivojen varalta. Vähän matkan päässä oli kans piirros siitä, miten kaksi aikuista miestä helloineen ja sänkyineen oli mahtunut niihin pieniin kopperoihin, jotka oli vaan hitusen mun sänkyä isompia. Se oli aika puhuttelevaa ja paremmalla säällä olisin voinut viettää sielläkin paljon enemmän aikaa.
Reissun päätteeksi suunnattiin vielä Ikeaan lihapullille ja prinsessakakuille. Mulle oli suuri hämmennys se, että Ikean limuautomaatista ei saanutkaan niitä Ikean omia limuja vaan sieltä sai valittua mm. Mountain Dewin ja Dr. Pepperin väliltä. Huolimatta tosta pienestä 'ongelmasta', reissu Ikeaan tuntui oikein kotoisalta. Tulin jopa niin naurettavan iloiseksi jo pelkästään ääkkösten näkemisestä..
Niin, ja löytyihän sieltä Ikeasta kans tuttua ja turvallista näkkäriä ja glögiä, jotka meikäläinen kiikutti kassalle korkeista hinnoista huolimatta. Illalla sitten skypettelin Suvin kanssa kaurapuurolautasen ja glögimukin kanssa, kun aktiviteettinä oli Yle Areenasta Linnanjuhlien katsominen ja perinteinen mekkoarvostelu. Tuntui melkein siltä, että olisin ollut koti-Suomessa.
Hih, mä olenkin sun blogin lukijana jo! :) Taas tosi kiva postaus <3
ReplyDeleteOi kiva, kiitos Henna! :)
DeleteVoi ei, miten kukaan voi kaivata Suomesta näkkäriä!? :D Mie inhoon sitä sydämeni kyllyydestä, koska söin sitä koko peruskoulu-urani, sillä olin erittäin nirso lapsi kouluruokien suhteen.. Mutta se ei ollut kommenttini pointti tosiaan :D
ReplyDeleteIhania kuvia oot saanut ja toivottavasti pääsisit sinne vielä uudelleen käymään vähän paremman sään kanssa - miustakaan kameraa ei kannata lähteä ehdontahdon kastelemaan, sillä jos se hajoaa, siitä on harmia pahimmillaan moneksi viikoksi!
Näkkäri on oikein ikävöitävä asia pullamössöleipämaassa. Mä tykkäsin kans peruskoulussa tosi paljon näkkäristä mutta kotona se ei vaan koskaan ollut samanmakuista :D Päiväkodissa työssäoppimisessa ollesssani pääsin taas näkkärin makuun, kun se maistui siellä ihan oikealle.
DeleteKiitos paljon Emma! :) Oon ihan samaa mieltä ton kameran kastelun suhteen, sitä paitsi juuri ostin tämän niin ottaisi kyllä päähän ihan varmasti, jo menisin hajoittamaan tämän.
Oij, niin kauniita kuvia! <3 Se on aina mahtavan tunnelmallista pysähtyä syömään eväät jonnekin luonnon äärelle. Siinä voi vaan rauhottua ja nauttia!
ReplyDeleteKiitos! Ja totta, fiilis luonnossa eväitä syödessä on kyllä mahtava ja ruokahalukin tuntuu kymmenkertaistuneen joka kerta. :)
DeleteSun blogi on täynnä upeita kuvia! Liityin lukijaks :)
ReplyDeleteOisko sulla vinkkejä alottelevalle lifestylebloggaajalle?
Kiitos paljon, Tia! :)
DeleteMulla ei oikein ole mitaan vinkkeja muuten, kun etta harjoitus tekee mestarin. Mulla on menneisyydessa ollut monia lifestyleblogeja, jotka ei todellakaan ollut siita parhaimmasta paasta. Kirjoittele asioista, jotka kiinnostavat just sua, mainosta paljon ja kysele parannusehdotuksia vaikkapa Demi.fi:n blogit -alueelta! :)