THANKSGIVING BREAK | THANKSGIVING THURSDAY

Heippa!

Lähdettiin ajelemaan Grand Canyonilta kahden yön jälkeen kohti New Mexicoa, jossa oli tarkoituksena juhlistaa tätä torstaita, jonka vuoksi meillä ylipäätänsä oli viikon mittainen loma koulusta. Automatka oli tällä kertaa "vain" vajaan kuuden tunnin mittainen eikä se edes tuntunut niin pitkältä, luultavasti osasyynä oli aiempi yhdentoista tunnin autossa istuskelu.
Niin, ja tossa kuvassa näkyvä tortilla pie ansaitsee kyllä erityismaininnan, se oli ihan tajuttoman hyvää. Voisin jopa sanoa että ikävöin kyseistä piirasta..

Torstai oli kyllä erittäin ruoantäytteinen päivä, mutta koska tää ruoka sattui kans olemaan erittäin hyvää, en valita. Me vietettiin kiitospäivää sellasella vähän yli kymmenen hengen porukalla hdadin isän luona vuorilla, jonka luonto oli kyllä mielettömän upeaa. Etenkin myöhemmin illalla taivaalla hohtava vaaleanpunainen auringonlasku sai mut haukkomaan henkeä ja juoksemaan terassille kamera kädessä kesken keskustelujen. 

Meidän ruokapöydästä löytyi tietenkin kalkkunaa, kastiketta perunamuussia, karpalososetta (??) ja leipää. Myös kinkkusiivuja oli eksynyt tarjoiltavaksi ja yhtäkkiä koko amerikkalainen kiitospäivä tuntui ihan suomalaiselta joululta. Koin myös suuria hämmästyksen hetkiä saadessani tietää (erään New Jerseyssä seikkailevan suomalaisen aupparin snapista), että sweet potato ei olekkaan mikään erikoinen jenkkiperunalaji, vaan bataatti! Ei siinä mitään, eniten mua hämmensi se, että bataattimuussi jonka päälle on sulatettu vaahtokarkkeja, on ihan normaali kiitospäiväruoka.

Jaaaa koska kiitospäivähän on suurinpiirtein pelkästään syömistä, meiltä löytyi tietysti alkupalojen ja itse dinnerin lisäksi kattava valikoima erilaisia jälkiruokia! Pöydästä löytyi mm banana split cake, suklaakeksejä, jätskiä ja mun leipomaa omenapiirakkaa. Ja sanoisin, että vaikka se kiitospäivän kalkkuna ja perunamuussit oli erittäin hyviä, mä oon niin perso makealle, että nostaisin jälkkäritarjoilut ykkössijalle. Eikö me voitais nyt suomalaiset hei aloittaa Suomeen omaa juhlapyhää, joka koostuu vain ja ainoastaan erilaisista jälkiruoista? 

Löytyihän sieltä vuoristosta myös erittäin kesyjä villiheposia, joille maistui rehut suoraan mun kädestä. En ole ikinä ollut mikään heppaihminen, mutta kyllä mä voisin tollasia söpöliinejä useamminkin katella! 

Joka tapauksessa, kiitospäivä oli kiva kokemus lukuunottamatta niitä paria oppilasta, jotka ennen Thanksgiving breakia tuli kysymään multa koulussa, juhlitaanko me suomalaisetkin kiitospäivää.. Tunsin itseni erittäin viisaaksi kertoessani syntyperäisille jenkkinuorille, miksi kiitospäivää ei juhlita Suomessa ja ylipäätänsä, miksi he itse juhlivat sitä..